SM-Pyöräilyn haastateltavaksi on tavoitettu seitsenkertainen miesten maantieajon suomenmestari Jussi Veikkanen.
Mies on tällä hetkellä Italiassa, jossa käynnissä on yksi pyöräilykalenterin kolmesta suurimmasta etappikilpailusta – Italian ympäriajo eli Giro d’Italia. Nykyään joukkueenjohtajana työskentelevä Veikkanen osallistuu kilpailuun WorldTour -tason tallinsa, ranskalaisen Groupama FDJ:n kanssa. Meneillään on kilpailun ensimmäinen lepopäivä ja joukkueenjohtaja vaikuttaa tyytyväiseltä ansaitun hengähdystauon äärellä.
Suomalaisen talli on pärjännyt käynnissä olevassa kilpailussa todella hyvin. Joukkueen unkarilainen kuljettaja, Attila Valter, nappasi kuudennella etapilla kilpailun johtajan pinkin paidan – maglia rosan. Edellisen kerran FDJ-tallin ajaja ajoi Giron johdossa 2000-luvun alkupuolella. Veikkasen mukaan Attilan suoriutuminen on oikea malliesimerkki siitä, kun joukkueen ykköskuskiksi valittu jäsen ei osallistukaan kilpailuun ja muille kuljettajille aukeaa näytönpaikka.
”Tässä kävi juuri niin – tällainen oikein perinteinen tilanne – että joukkueen paras ajaja nyt ei päässyt tänne Italian ympäriajolle”.
”Siinä sitten tuli vähän enemmän vapautta ja mahdollisuuksia näille tallin muille ajajille”.
Mies pitää Attilan ja joukkueen menestystä erinomaisena esimerkkinä siitä, kuinka tilanteeseen voidaan sopeutua ja kuinka olosuhteista saadaan mahdollisimman paljon irti.
”Olihan se tietysti joukkueellekin tärkeä juttu, kun saatiin kisan ensimmäiselle puoliskolle tuollainen onnistuminen”, Veikkanen tiivistää maglia rosassa ajamisen merkityksen.
Veikkanen itse lopetti oman menestyksekkään maantiepyöräilijän uransa vuonna 2015. Jo saman kauden päätyttyä miehen työnkuva vaihtui joukkueenjohtajan tehtäviin.
”Siitä sitten aika suoraan siirryin näihin nykyisiin hommiin”, Veikkanen kommentoi roolinsa nopeaa muuttumista.
Veikkasen palkkasi sama talli, jonka riveissä suomalainen oli kilpaillut kymmenen kauden ajan. Alku oli tietenkin uuteen positioon totuttautumista. Miehen mukaan vauhdikas siirtyminen uuteen ammattiin – jo seuraavaksi kilpailukaudeksi – oli maantiepyöräilyn kontekstissa kuitenkin melko tavanomainen. Veikkasen arvion mukaan sapattivuosia ei ole kovinkaan järkevää pitää, jotta tuleva joukkueenjohtaja pysyy mukana jatkuvasti kehittyvän lajin kilpailullisissa erityispiirteissä.
”Se on parempi, mitä nopeammin sen hoitaa, niin sitä paremmin pysyy muistissa nämä kisakuviot ja systeemit”.
Lajissa voikin jo yhdessä tai kahdessa vuodessa tapahtua Veikkasen mukaan niin merkittäviä muutoksia, että kilpailullisten asioiden sisäistäminen hankaloituu oleellisesti. Korkeimman ammattilaistason organisaatiossa joukkueenjohtajia on useita.
”Meillä on kahdeksan joukkueenjohtajaa vakituisena tässä tallissa”, Veikkanen kertoo.
Joukkueenjohtajien, ranskaksi directeur sportifien, runsasta määrää selittää osittain pelkästään se, että pyöräilykalenteri on nykypäivänä todella tiivis. Se, että saman tallin joukkueet kilpailevat useammassa kisatapahtumassa yhtäaikaisesti on melko yleistä.
”Joissain kisoissa ei ole kuin yksi joukkueenjohtaja. Sitten kun otetaan nämä isot ympäriajot esimerkeiksi, niin täällä Italiassakin meitä on kolme”.
Yhden suuren ympäriajon tehtävät jaetaan Veikkasen mukaan joukkueenjohtajien kanssa vastuualueittain. Suomalaisen tehtäviin kuuluu Italian ympäriajolla logistiikasta huolehtiminen. Muiden joukkueenjohtajien tehtäviin kuuluu niin henkilöstöpuoli, kuin urheilullinen johtaminen.
Suuressa ammattilaistallissa vastuualueiden jakaminen on tärkeää nimenomaan kokonaisuudenhallinnan näkökulmasta. Veikkasen mukaan mitään ei tehtäisi riittävän hyvin, mikäli yksi joukkueenjohtaja pyrkisi hoitamaan kaikkia tehtäväalueita. Etappikilpailua varten tehdään yleensä yhdestä kolmeen kuukautta ennakoivaa työtä. Varsinainen suunnittelu alkaa viimeistään, kun kilpailun järjestäjä julkaisee reitit.
”Tärkeintä on aina lähteä siitä, että mikä kisa on ja mitä erityisvaatimuksia kullakin kisalla on”.
Lajin kuninkuustapahtuman – Ranskan ympäriajon – suunnittelu saatetaan Veikkasen mukaan aloittaa jo puoli vuotta ennen kilpailun käynnistymistä. Kun aikataulut on kisajärjestäjältä saatu tietoon, voi suunnittelusta vastaava joukkueenjohtaja aloittaa hotellien ja muiden käytännönasioiden hoitaminen. Tämä työ jatkuu lopulta läpi ympäriajon.
”Siihen se oikeastaan sitten niin sanotusti päättyy, että valmistellaan joka päivä seuraavan päivän tarkka ohjelma: Kuka menee mihinkin, mihin aikaan ja mitä tarvitsee olla mukana”.
Veikkanen on tietenkin mukana myös kilpailun tapahtumien aikaisessa toiminnassa. Giro d’ Italialla mies on ajanut tallinsa ”ykkösautoa”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tallinsa pyöräilijöiden ollessa irtiottoryhmässä Veikkanen on ryhmän takana ajavan Groupama-FDJ -talliauton ohjaimissa.
Korona-aika on tietysti vaikuttanut myös maantiepyöräilyn ammattilaistason tapahtumiin. Etenkin viime kausi oli Veikkasen mukaan hyvin poikkeuksellinen. Lajin hän ei näe kuitenkaan kuuluvan urheilun suurimpiin kärsijöihin. Kilpailupaikoille matkustaminen on Veikkasen mukaan tämän hetken suurimpia haasteita. Maantiepyöräilyn maailmassa käytössä olleen koronatestausmallin Veikkanen näkee kuitenkin osoittaneen toimivuutensa.
Testaus pitää sisällään lukuisia – ennen kisaa ja kisan aikana otettavia – PCR-testejä sekä vasta-ainetestejä. Testaaminen ulotetaan kisajärjestäjien taholta kaikkien tallien henkilökuntiin. Lisäksi kilpailijat pidetään yleisöstä erillään. Tapahtumapaikalla sekä majoituksessa pyöräilijät pyritään pitämään muista toimijoista erossa. Suomalainen joukkueenjohtaja kuitenkin pitää hyvänä asiana, että Euroopassa yleisö on – koronatilanteen mukaan – voinut saapua reittien varrelle seuraamaan kilpailuja.
Moninkertaisena maantieajon SM-kisavoittajana Veikkasella on ollut oikeus käyttää hallitsevan kansallisen mestarin ajoasua lukuisina vuosina. Kotimaan pyöräilystä ja miehen suomenmestaruusvuosista puhuttaessa Veikkanen myöntää, että mestaruuspaitaan syntyi vuosien aikana tietynlainen suhde.
”Kyllä sitä tietysti joka kerta, kun sen laittoi päälle, ajatteli, että kiva, että saa sitä pitää. Siinä mielessä se on kyllä tärkeä juttu ollut”.
Kansainvälisissä kilpailuissa sinivalkoisessa asussa ajanut Veikkanen oli kilpailun pääjoukosta usein helposti tunnistettavissa. Joissakin talleissa joukkueen pääsponsorin näkemykset saattavat vaikuttaa tapaan, jolla eriäviin ajoasuihin on vuosien aikana suhtauduttu. Veikkanen muistelee kuitenkin lämmöllä oman tallinsa politiikkaa mestaruuspaitoihin liittyen:
”Meillä on joukkueessa ollut aina sellainen perinteinen linja. Oli kyseessä minkä maan mestari tahansa - aina on osattu arvostaa”.
Vastaavan mittaluokan ammattipyöräilykokemuksen omaavien suomalaisten lista on vielä melko lyhyt. Veikkaselta kysyttäessä, mitä muuta kuin erinomaista urheilullisuutta miehen pitkä ammattilaisura on edellyttänyt, tämä nostaa esille joukon suomalaisen korvaan yllättäviltäkin kuulostavia tekijöitä.
”Ihan sama meneekö sitten Ranskaan, Espanjaan tai Italiaan – tai mihin meneekin – niin tietysti se paikallinen kielitaito on se kaikista tärkein. Ilman sitä on aika mahdotonta päästä eteenpäin”.
”Tai sitten pitää olla niin yksinkertaisen kova ajaja”, Veikkanen jatkaa.
”Nuorelle, aloittelevalle ajajallekin, niin kyllä se kielitaito on kaikki kaikessa”.
Maantiepyöräilystä puhuttaessa onkin hyvä muistaa, että englanti ei kuulu lajin perinteisiin valtakieliin. Kielitaidon lisäksi Veikkanen nostaa sopeutumisen ehdottomaksi ammattilaisuuden edellytykseksi. Sopeutuminen on tämän mukaan merkittävässä osassa joukkueen toimivuutta, jonka pohjana on tallin sisäisten sääntöjen tunteminen.
”Joukkueenahan täällä liikutaan. Meitäkin on täällä kolmekymmentä paikan päällä”, suomalainen pohtii.
Mallikas sopeutuminen auttaa pyöräilijää Veikkasen mielestä etenkin silloin, kun Suomesta maailmalle kilpailemaan lähtenyt ajaja menettää kotimaan tutut kuviot ja tukiverkot.
Toistaiseksi maantiepyöräily ei ole noussut suurten kotimaisten massojen tai median suosioon. Suurten medioiden huomioon vaikuttaa väistämättä esimerkiksi kotimaisen kilpailukulttuurin pieni koko.
Suhteellisen vähäisen mediahuomion Veikkanen arvioi johtuvan aiemman kansainvälisen menestyksen puutteesta. Suomesta kansainvälisyyteen ponnistanut pyöräilijä saattaa saada jopa enemmän huomiota kansainvälisessä mediassa, kuin kotimaansa mediassa.
”Se on ihan selvä juttu, että siinä ollaan Keski-Euroopassa aika paljonkin edellä. Ihan sama mistä maasta tulee, tai varsinkin jos Suomesta tulee, niin varmasti huomioidaan eri tavalla Euroopassa, kuin Suomessa”, Veikkanen summaa näkemyksensä.
Ranskan ympäriajon polka dot -paitaa kantaneella miehellä voidaan nähdä olevan melko kiistatonta perspektiiviä tämänkaltaisen arvion antamiseen. Median huomion vähäisyys ei tyydytä monia lajin parissa toimivia aktiiveja. Veikkanen on kuitenkin tyytyväinen lajin kotimaisen suosion viimeaikaiseen kehitykseen.
”Hienoa ollut huomata, että Suomessa on harrastajamäärät nousseet aivan huikeasti”.
Erityisenä huomiona Veikkanen nostaa esille sen, että uudet harrastajat ovat löytäneet maantiepyöräilyn pariin ilman minkäänlaista aiempaa suhdetta lajiin. Nyt toiveena onkin, että uusien harrastajien määrä alkaisi poikia enemmän aktiiveja osaksi kilpailutoimintaa. Tätä kautta Veikkanen toivoo myös lahjakkaiden pyöräilijöiden määrän kasvavan tulevaisuudessa.
Veikkasen kaltaisten ammattilaisten toimiminen merkittävissä kansainvälisissä talleissa on ammattilaisuuteen tähtäävien suomalaisten urakehityksen kannalta tärkeää.
”Tietysti täytyy muistaa, että mitä enemmän ammattipyöräilypiireissä on ihmisiä mukana, niin sitä enemmän tietysti on aina mahdollisuutta, että sinne pääsee myös muita mukaan. Niin henkilökuntaa, kuin ajajiakin”.
Kun nuorta ajajaa tarjotaan eurooppalaiseen talliin, on suosituksilla ja suosittelijoilla Veikkasen mukaan oma merkityksensä.
”Harvemmin ihan suoraan mihinkään kyllä pääsee. Tietysti hyvä jos pääsee! Mutta aina jos joku on suosittelemassa, niin kyllä se auttaa sitä etenemistä”.
Veikkasella on kokemusta verkostojen tärkeydestä maantiepyöräilijän urapolulla. Muun muassa Joona Laukka, entinen ammattipyöräilijä itsekin, oli aikoinaan suomalaisen tukihenkilönä. Myöhemmin Veikkanen on ollut itse mukana tukijoukoissa, kun lupaavat suomalaiset maantiepyöräilijät ovat pyörittäneet kampea kohti ammattilaisuutta. Tällä hetkellä eteenpäin vietävien kotimaisten urheilijoiden määrä ei Veikkasen mukaan ole kuitenkaan merkittävän suuri.
”Kyllä sieltä hyviä yksilöitä tietysti löytyy aina”, Veikkanen pohtii.
”Esimerkiksi Juntusen Antti-Jussi, joka on tällä hetkellä Euroopassa kisaamassa. Hyvää kisaohjelmaa ja hyviä kisoja on ajanut”.
Veikkanen toivookin nyt, että vuoden 2020 suomenmestaruuden voittanut Juntunen saisi lähitulevaisuudessa mahdollisuuden päästä näyttämään kykynsä ja etenemään kansainvälisellä uralla.
Tulevien maantiepyöräilyn SM-kisojen seuraamiselle Veikkanen toivoo löytävänsä aikaa.
”Toivotaan, että pääsee katsomaan niitä kisoja tosiaan. Ei ole vielä niin tarkkaan suunniteltu, mutta olisi ainakin yhtenä päivänä kiva päästä seuraamaan”.
Groupama-FDJ:n joukkueenjohtaja seuraa SM-kilpailujen tuloksia ja lahjakkaita kuljettajia osittain myös ammatillisesta näkökulmasta. Vaikka SM-kilpailut ovat kotimaisen kilpailukauden kohokohta, ei niissä menestyminen kuitenkaan miehen mukaan tarkoita, että ajajalla olisi valmiit edellytykset ammattilaisuuteen.
”Kyllä aina katsotaan tulokset, mutta ne eivät pelkästään ole ne SM-kisat, jotka ratkaisevat. Yhdessä kilpailussa voi aina pärjätä. Sitten jos ajatellaan vaikka ammattipyöräilijän uraakin: kymmenen kuukautta vuodesta pitäisi olla hyvässä kunnossa. Se ei välttämättä - yhden kisan menestys – kerro vielä mitään. Täytyy ajatella sitä kokonaisuutta”, Veikkanen laskelmoi.
Kiireitä Veikkasella luonnollisesti riittää kesäksi jo pelkästään töiden puolesta. Tärkeänä juttuna mies nostaa esille perheen kanssa kesällä vietetyn ajan ja lomasta nauttimisen. Ennen kotimaahan palaamista suomalaisella joukkueenjohtajalla on edessään muun muassa käynnissä olevan Italian ympäriajon loppuun saattaminen.
